Bonfire

Escapism BON

  KTK-III EV-II

VH22-011-0103 Escapism BON, "Pismu" Hannover, tamma Punarautias, säkä 163cm 26.03.2022 8-vuotias Kasv. Bonfire Om. Sanchez, VRL-10533 Estepainotteinen, 150cm

Escapism on kuin (kärjistetty ja kliseinen) amerikkalainen rikosdokumentti; dramatisoitu ja täynnä yllättäviä käänteitä. Tämän tamman kohdalla kyse on onneksi lähinnä tammamaisuudesta ja kiimakiertoon liittyvistä mielialamuutoksista, ei yllätystodistajista tai korkeimman oikeuden puuttumisesta asioihin. Melko säpäkkä, huomionkipeä ja dramaattinen Pismu meinaa olla jo perusluonteeltaan, kiima vain vahvistaa näitä piirteitä, muuttaa mielipiteitä, lisää oikkuja sekä vinkunaa. Paljon korviavihlovaa vinkunaa. Draamankaaret sekä raudikon jo tehdasasetuksilta hieman haastavan luonteen kuitenkin sietää, sillä sopivan ratsastajan kanssa Pismu kärrää kotiin ruusukkeen poikineen, palkintorahoja unohtamatta.

Sopivan ratsastajan määritelmä pitää sisällään henkisenkin yhteensopivuuden ratsastustaito-olettaman lisäksi. Itse asiassa Escapism antaa monet mokat, satunnaiset hypyistä myöhästymiset ja turhan ronskit pohjeavut anteeksi, mikäli ratsastajansa sattuu olemaan tamma makuun muutoin ihana. Sitä oppikirjamaisella tarkkuudella ratsastavaa ihmistä raudikko ei välttämättä siedä ollenkaan. Henkilökemioiden yhteensopivuus tuntuu kuitenkin olevan aivan henkimaailman hommia, tamma kun on sydänystävystynyt niin kipakan, ailahtelevaisen teinin kuin maailman tasaisimman keski-ikäisen sedän kanssa.

Tamma haluaa mennä, tehdä ja hypätä, sen verran voin varmaksi sanoa. Ja hypätä Pismu osaa, tekniseltä kantilta tarkasteltuna kuin muutoinkin. Toisinaan tamman rohkeus keikahtaa uhkarohkeuden puolelle raudikon hypätessä sellaisestakin paikasta, josta moni muu – niin hevonen kuin ratsastajakin – jättäisi hyppäämättä. Joskus uhkapeli tuottaa tulosta, toisinaan puomi kolahtaa kannattimiltaan maahan, vaikka Pismu kuinka varoo jalkojansa. Puomikosketuksia tietysti protestoidaan vähintäänkin sieraimista nousevalla savulla, kipakoilla hännän heilautuksilla, joskus melko terävin laukka-askelin tai ihan yhdellä-kahdella pukilla.

Pismulla kuitenkin on estesilmää, erinomainen laukka (sekä sarjakuvamaisen koomisen pomputtava kauhisturavi), hyvä hyppytekniikka, venyvyyttä, voimaa, notkeutta ja paljon, paljon muita hienoja ominaisuuksia. Hypätessään raudikko keskittyy täysin, toisin kuin sileätreenien aikana. Kouluratsastus on yleensä tylsää, terveisin Pismu, joten etenkin matalatempoisten harjoituskertojen aikana tamma saattaa venyä, vanua ja melko kirjaimellisesti valua eteen-alas aivan väärällä tavalla vauhdin hiipuessa seuraavaan kulmaan. Maastoillessa puhtia löytyy aivan eri tavalla, tamma nauttii niin vauhdin hurmasta laukkasuorilla kuin rauhallisista käyntiköpöttelyistä hiekkatiellä. Kunhan saa olla porukan kärkihevosena, hänhän ei perää pidä!

Eikä muuten pidä loimiaankaan, päällään tai ehjänä. Pismu silppuaa erityisen suurella riemulla ne kalleimmat toppaloimensa, rupuiset kuivausloimet sun muut saavat joskus olla jopa rauhassa. Perusväittämänä raudikko kuitenkin pistää jokaisen yllensä puetun loimen palasiksi, joten niin ihanaa kuin tammalle olisikin pukea uusia, kauniskuvioisia loimia, ainoa fiksu ratkaisu ovat kirppiskierroksilta mukaan tarttuneet edullisemmat vaihtoehdot. Yleensä yksiväriset. Voi sitä riemua, kun nettikirppikseltä matkaan tarttuu edes ruudullinen sadeloimi!

Escapismin kiimakiertoa voi seurata sen kiukkuisuuden ja vastahankaisuuden perusteella. Kiimassa Pismu haraa vastaan jo kavioita puhdistettaessa eikä varmasti anna mitata lämpöään ensikokeilulla, kengittäjällekin irvistellään aivan eri tavalla kuin normaalisti. Punainen kiukkupussimme saattaa näykkiä, erityisesti satulavyötä kiristettäessä, joten päätä saa vahtia. Takapää ei sentään potki, vaikka etupää meinaa vähän purra. Osaava, hevosen oikut omaan arvoonsa jättävä ja kiimakiukuttelua ymmärtävä ihminen kuitenkin pärjää tamman kanssa siinä missä helpompienkin hevosten. Toisinaan Pismu ihan hörisee kivalle hoitajalle, saattaa painaa päätä syliin ja kerran vuodessa poseeraa nätisti korvat hörössä kaverikuvassa tavanomaisemman korvaluimu-irvistelynsä sijaan.

© Lissu T.

Kuvagalleria

Suku ja jälkeläiset

Jälkeläiset

Syntymäaika	Varsa	Rekisterinumero	Isä
11.07.2025	o. Bonfire Gallant	VH25-011-0392	Gravitino RWD
30.01.2025	o. Bonfire Santiago	VH25-011-0253	Bonfire Skyline

Jälkeläistiedot haetaan suoraan VRL:n rekisteristä.

Kilpailut ja päiväkirjat

ERJ - ominaisuuspisteet porrastetuista kilpailuista: Tasolla 10/9 hyppykapasiteetti: 1940.78 rohkeus: 1793.37 kuuliaisuus ja luonne: 1900.34

Arvokilpailut ja näyttelyt 30.11.2024 - 140cm - 3/72 - Savukallion Talli (ERJ-Cup) 31.01.2025 - 140cm - 17/176 - Pauwau Showjumpers (ERJ-Cup) 15.01.2025 - NJ, irtoSERT - Demure (tuom. Dimma) 30.04.2022 - EV-II, 25p. 28.02.2025 - KTK-III, 64p.

Estevalmennus 02.01.2025     kirjoittanut Nikki, 200 sanaa

Torstaiaamuna kello 8.45 Ella Sanchez toi maneesiin punaisen tamman, jonka hän esitteli Pismuksi. Tuuli ulisi maneesin nurkissa ja minä olin käärinyt toppatakkini päälle viltin, mutta Ellalla oli päällä pelkkä villapaita ja toppaliivi, eikä hänellä tai Pismulla näyttänyt olevan lainkaan kylmä. Pismun kanssa oli tarkoitus harjoitella sen uhkarohkeuden hillitsemistä, koska sen uhkarohkeus monesti johti puomin putoamiseen ja virhepisteisiin, joten vaikka rohkeus oli hyvä asia estehevosessa, Pismun uhkarohkeus oli vähän turhan paljon. Ella oli kehuskellut, että Pismu on ihan tosihieno estehevonen noin muuten, hyppää hirveän hienosti ihan omine neuvoineen, joten toivoin, että voisimme löytää uhkarohkeuteen vinkkivitosia, ja Pismusta saataisiin täydellinen esteheppa.

Radalla Pismun uhkarohkeus tuli nopeasti esiin, se hyppäsi hyvin jyrkkiä kulmia, eikä sitä haitannut, vaikka hypystä tuli liian pitkä tai liian lyhyt. Se myös veti palkokasvin sieraimeensa epäonnistuneesta hypystä, joten ymmärsin kyllä, miksi Ella toivoi pääsevänsä eroon Pismun hurjastelusta. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Pismu nakkasi Ellan kyydistä terävällä pukilla. Menin tietysti auttamaan ratsastajan ylös ja ottamaan hevosen kiinni, mutta Pismulla nousi savu luimistetuista korvista ja se näytti kiukkuiselta. Sen siitä saa, kun omistaa punaisen tamman. Ella kiipesi kuitenkin reippaasti takaisin hevosensa selkään ja yritimme jatkaa estevalmennusta, mutta loppupelissä jouduimme toteamaan, että Pismu oli niin näreissään, ettei valmennuksesta tulisi enää mitään.