Vintergatan

Hoitaessa Lea seisoo rauhassa paikallaan, nauttien saamastaan huomiosta ja harjauksesta. Kaviot se nostaa kiltisti ja loimitus sekä kaikki muut toimenpiteet sujuvat kuin vettä vain. Suojat tammalle saa nopealla toiminnalla jalkaan, mutta pinteleitä laittaessa se jostain syystä alkaa nostelemaan jalkojaan. Minulle ei ole vieläkään selvinnyt, miksi tamma tekee niin, kun kaikki muu sujuu niin helposti. Jostain syystä pinteleiden kääriminen jalkoihin on tammalle hirveä kokemus. Kun on itse kärsivällinen, niin pintelit saa kyllä jalkaan. Onhan tamman joskus pakko laskea jalkansa takaisin lattialle, mutta helppo tai nopea toimenpide se ei ole. Muiden varusteiden kanssa ei taas ole mitään ongelmia, satula hujahtaa selkään ja suitset päähän, eikä tamma edes pullistele satulavyön kanssa.

Ratsuna Lea on eteenpäin pyrkivä, toimii hyvällä omalla moottorilla ja sitä on ilo ratsastaa. Lea on juuri sopivan herkkä, mutta ei ota liikaa itseensä, jos ratsastajalle sattuukin vahinko ja tämä käyttää liian voimakkaasti jotain apua. Ristiriitaiset tai jatkuvasti liian vahvat avut saavat tosin Leankin heittämään pyyhkeen kehään ja silloin yleensä jompikumpi pää lähtee hevosella kevenemään, kun tamma ilmaisee oman mielipiteensä asiaan.

Esteillä tamma on aivan tykki. Se ei kyttäile mitään, eikä se ole vielä koskaan kieltäytynyt hyppäysmahdollisuudesta. Esteille neidin selkään voisi heittää vaikka perunasäkin ja puhdas suoritus olisi silti taattu. Tammasta joku karskimpaa kieltä käyttävä sanoisi "automaattihyppääjä", mutta minä olen päättänyt kutsua sitä rohkeaksi hyppäämiseksi. Ja sitähän Lea on: super-rohkea hyppääjä. Maastossa tamma on oma, rauhallinen itsensä ja sen kanssa voikin maastoilla sekä yksin, että kaverin kanssa. Leaa ei paljoa kiinnosta, mitä maastossa tulee vastaan, sillä tamma tuntuu vain nauttivan menosta ja meiningistä. Ei se jaksa edes pohtia sellaisia asioita, kuin säikkyminen.

ERJ-I, KTK-II

ERJ-I, KTK-I, YLA1

ERJ-II, KTK-III

ERJ-I, KTK-II

ERJ-I, KTK-III, YLA1

ERJ-I, KTK-II, YLA2

Isälinja: Centurion PB - Crixus (2)
Emälinja: Mango Marengue Solo - Mangomix Rooibos (2)

Olin pitkään suunnitellut, että toisin nämä muutamat suomalaiset puoliveriset tänne Navelinaan Saksasta, jossa toinen tallini sijaitsi. En oikein koskaan saanut työstettyä ajatusta pidemmälle, mutta nyt vihdoin sain itseäni niskasta kiinni. Potkua antoi myös juuri hankkimani uusi fwb-ori kaksipolvisella suvulla. Taka-ajatuksena orin hankinnassa minulla olikin vihdoin saada myös Lealle jälkeläisiä, jotta sitä saisin hitusen vietyä lähemmäs ERJ:n laatuarvostelua, joka on kuitenkin koko ajan ollut kaukaisena tavoitteena.

Tamma menestyi kilpaurallaan aivan loistavasti, mistä kertoo se, että sen ensimmäinen sijoitus oli Cupissa ja vieläpä ihan kärkikahinoissa! Tamma oli tuolloin täyttänyt juuri neljä vuotta, joten olin pakahtua onnesta. En kuitenkaan koskaan epäillyt tamman kykyjä, sillä koko sen suku on täynnä ei vain muotovalioita vaan myös ERJ:n laatuarvostelun ensimmäisen tai toisen palkinnon saavuttaneita kilpureita. Tamma keräsi hienon kisauransa aikana peräti 85 sijoitusta. Kilpaura saatiin päätökseen myös oikein makoisasti, sillä Lea sijoittui ERJ-cupissa tällä kertaa toiseksi. Koko talliporukan mielestä tamman aktiivinen kilpaura oli hyvä lopettaa siihen.

Melkein vuosi on taas vierähtänyt ja edelleen näytän jumittavan tamman kanssa. Ei sillä, etteikö Lea olisi ihan huima kisakone - aikalailla päinvastoin. Harmaita hiuksia ovat aiheuttaneet varsa-asiat, ja näin ollen myös laatuarvosteluun valmistautuminen on ihan jäissä. Kisaamisesta sen verran, että vaikka tamman aktiivinen kisaura loppui jo noin puolitoista vuotta sitten, olemme silti käyneet napsimassa mukavasti cup-sijoituksia! Lea ilmiselvästi viihtyy vielä vanhoilla päivilläänkin esteradoilla.

Lea sai ensimmäisen varsansa viime syyskuussa, jota näin tallin väen kesken kutsumme Elliksi. Myös tämä tamma on sijoittunut hurjaa vauhtia ja sillä onkin yli 50 erj sijoitusta. Toiveenani olisi, että Lea saisi vielä toisen varsan. Tämän jälkeen tamman voisi hyvillä mielin pykäistä erj:n laatikseen. Tulevan varsan isäksi olen miettinyt hannoveroriamme Sanctosia, joka sekin kaipaa muksuja ja jälkeläisnäyttöä. Leasta tiedämme jo yhden varsan perusteella, että se tosiaan periyttää mahtavaa hyppykykyä. Toivottavasti saataisiin Navelinaan pian pikkuisia palleroita, sillä niitä ei olekaan näkynyt vähään aikaan omistajan ollessa pienellä hengähdystauolla. Nyt on hyvä palata taas arkeen entistä tehokkaampana!

Suosittelemme